Inspiration
Museomatkailua Suomessa – kolme vähemmän tunnettua tärppiä

Museomatkailua Suomessa – kolme vähemmän tunnettua tärppiä

2017-11-14

Maailmanluokan museoita löytyy monista TUIn kaupunkikohteista. Esimerkiksi New Yorkin MoMA, Pariisin Louvre tai Barcelonan Picasso-museo ovat vertaansa vailla. Suomi 100 -hengessä esittelemme kolme museotärppiä, mutta aivan läheltä – koti-Suomesta! Nämä museot ovat vähemmän tunnettuja, jopa Suomen mittakaavassa, mutta kansainvälinen hype tai suuri koko eivät aina ole kaikki kaikessa. Saammeko esitellä erään taiteilijakodin, jokapojan unelmamuseon sekä 24 000 hevosvoimaisen aikakoneen.

Visavuori

Kivimiesten koti – Visavuori

Visavuori, eli 1900-luvun alkupuolella valmistunut erämaa-ateljee, pitää sisällään takuulla jokaiselle suomalaiselle jopa ikoniseksi muodostuneita muotoja. Jos jotain Visavuoresta kannattaa muistaa, on se että siellä asui se tyyppi, joka suunnitteli Helsingin rautatieaseman kivimiehet. Se tyyppi oli Emil Wikström, jonka tunnetuimpia töitä ovat Helsingin rautatieaseman Lyhdynkantajien lisäksi, Elias Lönnrotin muistomerkki, J. V. Snellmannin muistomerkki sekä Kansallismuseon edessä istuva graniittikarhu.

Pilapiirtäjä Kari Suomalainen oli Wikströmin tyttärenpoika, ja Visavuoren yhteydessä toimiikin Kari-paviljonki, jossa voi tutustua Karin pilapiirroksiin ja suvun historiaan.

Missä? Visavuorentie 80 | Tarttila, Valkeakoski
Miksi mennä? Jos tykkäät 1900-luvun alkupuolen julkkistaiteilijoista, olet kiinnostunut taiteesta, Suomesta tai kauniista rakennuksista, Visavuori on oikea valinta sinulle.

Eliel Saarinen suunnitteli Helsingin rautatieaseman, mutta Emil Wikström suunnitteli Lyhdynkantajat, eli patsaat, jotka pitelevät käsissään valtavia lasipalloja. Ikonisen pallon tunnistaa ilman kantajaansakin.

Ateljee on korkea ja valoisa. Parvella on Emilin veljen rakentamat urut.

Junia kaiken ikäisille pikkupojille – Suomen rautatiemuseo

Miksi en ole käynyt täällä aikaisemmin? Edellinen kysymys oli mielessä, kun olin viettänyt Hyvinkään rautatiemuseossa vasta viisi minuuttia. Aikoinaan Uudellamaalla peruskouluni käyneenä teimme luokkaretken Seurasaareen kahdesti. Miksi meitä koululaisia ei tuotu rautatiemuseoon, jonne on Helsingistäkin vain puolen tunnin ajomatka?

Historiasta kiinnostuneille rautatiemuseossa on nähtävillä ainutlaatuiset Venäjän keisarin junavaunut sekä Suomen presidentin salonkivaunu. Koneista tykkäävät jaksavat ihailla omakotitalon kokoisia vetureita, mahtavan majesteettisia metallimöhkäleitä, joita joutuu katsomaan niska takakenossa. Höyryvetureita on näytillä kymmenen.

Itse museoalue on osa Suomen rautatiehistoriaa. Museo on paikalla, jossa sijaitsi 1870-luvulla rakennetun yksityisen Hanko–Hyvinkää-rautatien asema ja veturitalli.

Missä? Hyvinkäänkatu 9 | Hyvinkää
Miksi mennä? Suomen rautatieverkosto on erottamaton osa Suomen kaupungistumisen ja nyky-Suomeksi kehittymisen historiaa. Vaikka historian iso kuva ei kiinnostaisikaan, suuret koneet säväyttävät silti.

Osa junista on näytillä vanhassa veturitallissa, jossa voi vaikka kävellä höyryveturin alta.

Tr2-veturi, lempinimeltään Truman, on järkyttävän kokoinen 160-tonninen metallimöhkäle. Trumanit valmistettiin Yhdysvaltain Pennsylvaniassa ja koottiin Suomessa. Kuvan etualalla on Cadillac rata-auto, joka nimestään huolimatta ei ole kilpa-auto, vaan todellakin rata-auto, sillä se kulkee kiskoilla.

Aikakone 90-luvulle – Tykkivene Karjala

700 tonnia ja 24 000 hevosvoimaa. Pituus 74 metriä. Polttoainetta käytetty 24 miljoonaa litraa. Huh, mitä lukuja! Kyse on Tykkivene Karjalasta, joka on käytöstä poistettu Turunmaa-luokan tykkivene. Nykyään yleisölle avoin alus kelluu Aurajoessa, Forum Marinumin rannassa.

Alus poistettiin palveluksesta vuonna 2001, mutta sisätilojen hengessä leijuu vahva 1990-luku. Ainakin 90-luvulla armeijan käynyt tunsi olonsa kotoisaksi, sillä esineistö ja messin koristelu toivat vahvasti mieleen oman varusmiesajan, vaikka maakrapu olenkin.

Missä? Aurajoki | Forum Marinun, Turku
Miksi mennä? Tykkivene Karjala on vain osa Forum Marinumin kalustoa. Merimuseon ehkä tunnetuin alus on Karjalan lähistölle ankkuroitu Suomen Joutsen, mutta hei, käy molemmissa!

Punkka, pinkka, herroittelu ja tervehtiminen! Edelliset kuuluivat varmasti päivärutiineihin myös tykkiveneessä.

Karjalan vieressä kelluu Miinalaiva Keihässalmi, jonka sisuksiin myöskin pääsee tutustumaan! Kuva on otettu Karjalan kannelta.

Kuvat: Jaakko ja Marjo Valkiainen