Museomatkailua Suomessa – kolme vähemmän tunnettua tärppiä

Kivimiesten koti – Visavuori

Visavuori, eli 1900-luvun alkupuolella valmistunut erämaa-ateljee, pitää sisällään takuulla jokaiselle suomalaiselle jopa ikoniseksi muodostuneita muotoja. Jos jotain Visavuoresta kannattaa muistaa, on se että siellä asui se tyyppi, joka suunnitteli Helsingin rautatieaseman kivimiehet. Se tyyppi oli Emil Wikström, jonka tunnetuimpia töitä ovat Helsingin rautatieaseman Lyhdynkantajien lisäksi, Elias Lönnrotin muistomerkki, J. V. Snellmannin muistomerkki sekä Kansallismuseon edessä istuva graniittikarhu.
 

Pilapiirtäjä Kari Suomalainen oli Wikströmin tyttärenpoika, ja Visavuoren yhteydessä toimiikin Kari-paviljonki, jossa voi tutustua Karin pilapiirroksiin ja suvun historiaan.
 

Missä?
Visavuorentie 80 | Tarttila, Valkeakoski
 

Miksi mennä?
Jos tykkäät 1900-luvun alkupuolen julkkistaiteilijoista, olet kiinnostunut taiteesta, Suomesta tai kauniista rakennuksista, Visavuori on oikea valinta sinulle.

Junia kaiken ikäisille pikkupojille – Suomen rautatiemuseo

Miksi en ole käynyt täällä aikaisemmin? Edellinen kysymys oli mielessä, kun olin viettänyt Hyvinkään rautatiemuseossa vasta viisi minuuttia. Aikoinaan Uudellamaalla peruskouluni käyneenä teimme luokkaretken Seurasaareen kahdesti. Miksi meitä koululaisia ei tuotu rautatiemuseoon, jonne on Helsingistäkin vain puolen tunnin ajomatka?
 

Historiasta kiinnostuneille rautatiemuseossa on nähtävillä ainutlaatuiset Venäjän keisarin junavaunut sekä Suomen presidentin salonkivaunu. Koneista tykkäävät jaksavat ihailla omakotitalon kokoisia vetureita, mahtavan majesteettisia metallimöhkäleitä, joita joutuu katsomaan niska takakenossa. Höyryvetureita on näytillä kymmenen.
 

Itse museoalue on osa Suomen rautatiehistoriaa. Museo on paikalla, jossa sijaitsi 1870-luvulla rakennetun yksityisen Hanko–Hyvinkää-rautatien asema ja veturitalli.
 

Missä?
Hyvinkäänkatu 9 | Hyvinkää
 

Miksi mennä?
Suomen rautatieverkosto on erottamaton osa Suomen kaupungistumisen ja nyky-Suomeksi kehittymisen historiaa. Vaikka historian iso kuva ei kiinnostaisikaan, suuret koneet säväyttävät silti.

Aikakone 90-luvulle – Tykkivene Karjala

700 tonnia ja 24 000 hevosvoimaa. Pituus 74 metriä. Polttoainetta käytetty 24 miljoonaa litraa. Huh, mitä lukuja! Kyse on Tykkivene Karjalasta, joka on käytöstä poistettu Turunmaa-luokan tykkivene. Nykyään yleisölle avoin alus kelluu Aurajoessa, Forum Marinumin rannassa.
 

Alus poistettiin palveluksesta vuonna 2001, mutta sisätilojen hengessä leijuu vahva 1990-luku. Ainakin 90-luvulla armeijan käynyt tunsi olonsa kotoisaksi, sillä esineistö ja messin koristelu toivat vahvasti mieleen oman varusmiesajan, vaikka maakrapu olenkin.
 

Missä?
Aurajoki | Forum Marinun, Turku
 

Miksi mennä?
Tykkivene Karjala on vain osa Forum Marinumin kalustoa. Merimuseon ehkä tunnetuin alus on Karjalan lähistölle ankkuroitu Suomen Joutsen, mutta hei, käy molemmissa!
 

Tutustu Suomen kiehtoviin museoihin ja varaa kotimaan matkasi TUIn Staycation -sivulta.

Kuvat: Jaakko ja Marjo Valkiainen