Inspiration
Terveys on tärkeintä matkallakin

Terveys on tärkeintä matkallakin

2017-06-13

Pieniä naarmuja ja kolhuja ei voi aina välttää, pysyipä kotona tai matkustelipa sitten maailmalla. Useimmiten vaivojen hoito sujuu helposti, mutta varsinkin kuumissa maissa hygienian kanssa on hyvä olla hiukan tavallista tarkempi. Lue hoito-ohjeita matkailijan tavallisimpiin vaivoihin.

Terveyspulmista yleisin lienee pienet hankaumat ja naarmut. Hankaavista kengistä voi tulla pitkillä kävelyillä iso riesa, ellei mukana ole varakenkiä tai laastaria. Maastossa nilkka saattaa nuljahtaa, ja iltahämärissä iholle voi ilmestyä itikanpistoja.

– Matkalla pienetkin haavat pitää puhdistaa huolellisesti puhtaalla vedellä ja antiseptisellä haavanpuhdistusaineella, mutta vähintään kosteuspyyhkeellä. Tulehdusvaara on suuri lämpimissä oloissa, muistuttaa proviisori Leena Kinnunen Nurmijärven Seitsemän Veljeksen apteekista.

Haava suojataan laastarilla tai sidoksella, jota vaihdetaan ainakin päivittäin sekä seurataan, ettei haava tulehdu. Laastareita on nykyään monenmoisia: niin sanotut hydrokolloidilaastarit suojaavat haavaa erityisen tehokkaasti. Haavatyynyssä saattaa olla myös hopeaa, joka hillitsee bakteerien kasvua. Hopean teho naarmujen hoidossa huomattiin jo yli sata vuotta sitten.

Rakkolaastari suojaa ja hoitaa

Jos kenkä hankaa, seurauksena on rakko ja kipu. Kun rakko puhkeaa, alta paljastuva iho tulehtuu helposti. Siksi kannattaa laittaa ajoissa iholle erityinen rakkolaastari, joka mukautuu ihoon ja pitää yllä sen luonnollista kosteutta.

Nykyään on myös puikolla annosteltavaa geeliä, joka muodostaa iholle suojaavan kalvon ennen liikkeelle lähtöä. Ellei muuta ole käytettävissä, tavallinenkin laastari antaa suojan. Onpa suojauksia viritelty pakkotilanteessa jopa erilaisista teipin ja pahvi- tai kangaspalojen yhdistelmistä.

Nyrjähdykset ja venähdykset kaipaavat ensiavuksi kolmea koota: kohoasentoa, kylmää ja kompressiota, eli puristusta, vähintään 10 minuutin ajan. Ellei kylmäpakkausta ole saatavilla, mikä tahansa viilennys käy.

Auringonpistos eli malttia aurinkoon

Runsas auringossa oleskelu, riittämätön nesteen saanti, väsymys ja juhlinta voivat aiheuttaa päänsärkyä – sitä aiheuttaa varsinkin näiden yhdistelmä. Tavalliset särkylääkkeet auttavat, samoin runsas alkoholittoman nesteen nauttiminen.

Jos pää kuumenee liikaa auringossa, seurauksena saattaa olla auringonpistos. Se voi aiheuttaa päänsäryn lisäksi esimerkiksi pahoinvointia, ärtymystä ja huimausta.

Auringonpistos ei liity UV-säteilyyn, vaan auringon lämpövaikutukseen. Hoitona on kehon viilentäminen, viileä kääre otsalle, lepoasento ja veden juominen. Auringossa oleilu ei toki ole kiellettyä, ja kukapa sellaista neuvoa etelänmatkalla edes noudattaisi.

– On kuitenkin hyvä pitää maltti mukana varsinkin päivän kuumimpana aikana. Auringonotto kannattaa aloittaa varovaisesti ja muistaa, että pilviselläkin säällä säteilyä tulee iholle. Hiekka ja vesi vahvistavat auringonsäteilyn voimaa.

Aurinkorasvaa iholle

Aurinkorasvat ovat hyvä tapa täydentää varjon ja vaatteiden antamaa suojaa, kunhan suojakerroin on vähintään 15. Lapsille on tehokkaita omia suojavoiteitaan.

Alle kaksivuotiaille suositellaan vain varjossa oleilua ja ihon ja pään suojaamista vaatteella, ei voiteita.

– Jos iho kaikesta huolimatta pääsee palamaan, oireiden pitää antaa rauhoittua, ennen kuin oleskellaan auringossa. Ihoa voi viilentää suihkutuksella ja miedolla hydrokortisonivoiteella. Myös suun kautta nautittavat tulehduskipulääkkeet lievittävät ihon arkuutta, Kinnunen neuvoo.

Hydrokortisonivoide auttaa myös itikoiden pistoihin. Jos iho kutiaa sietämättömästi, myös antihistamiineista on apua. Viileä suihkuttelukin helpottaa oloa.

Vatsatautia vastaan hyvällä hygienialla

Vatsataudin voi saada huonolla tuurilla niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, mutta riskiin voi onneksi itse vaikuttaa. Suomalaiseen hygieniaan – joku voisi sanoa jopa ylihygieniaan – tottuneelle kaukomaan ruoka voi aiheuttaa mahanpuruja. Kuitenkin vain harvoin vaivat ovat vaarallisia.

– Käsihygienia on tärkeää. Kädet tulisi pestä aina ennen ruokailua ja vessakäynnin jälkeen huolellisesti tai ainakin käyttää desinfioivaa käsihuuhdetta, Kinnunen opastaa.

Jos vatsatauti kuitenkin iskee, kannattaa hakeutua lääkärihoitoon. Lievissä vatsavaivoissa voi lepäillä ja huolehtia nestetasapainosta. Juotavaksi sopivat pulloveden lisäksi laimea mehu. Myös kevyttä, hyvin sulavaa ruokaa on hyvä nauttia pieniä määriä, jos pystyy. Alkoholi, kahvi ja tee poistavat nestettä elimistöstä, joten niitä vatsavaivoista kärsivän kannattaa välttää.

Pikkulapset ja ikäihmiset ovat erityisen alttiita nestehukalle, joten riittävä juominen on erityisen tärkeää.

– Maitohappobakteereja sisältävillä valmisteilla on havaittu olevan jonkin verran lieviä vatsavaivoja estäviä vaikutuksia, joten niitä voi kaiken varalta käyttää matkan aikana. Niitä saa useimpien maiden apteekeista, ellei niitä sattunut kotoa mukaan. Valmisteet eivät kuitenkaan korvaa hyvää hygieniaa, Kinnunen korostaa.

Proviisori antaa vielä yhden tärkeän muistisäännön: tatuointien ja lävistysten ottaminen ulkomailla on riskialtista puuhaa.

TEKSTI: ILPO SALONEN / Otavamedia