1930-luku - Suomen matkailun historia
Suomi kuntoon - olympialaiset Helsingissä
Helsinki oli valittu olympialaisten järjestäjäksi vuonna 1940, mutta olympialaiset jäivät toteutumatta sodan vuoksi. Suomi kuitenkin ehti valmistautua tulevaan tehokkaasti: ympäri maata rakennettiin uusia hotelleja ja perustettiin uusia lentokenttiä, joista ensimmäiset olivat Turun Artukainen (1935) ja Helsingin Malmin lentoasema (1936). Petsamoon johtava Jäämerentie valmistui 1931 ja Lapin-matkailusta tuli suosittua. Modernia Suomi-kuvaa levitettiin matkailuelokuvien ja mainosvalokuvien muodossa niin Suomessa kuin Suomen rajojen ulkopuolella.
1930-luvun hittikohde Terijoki
1930-luvun hittikohde Suomessa oli Terijoki Karjalankannaksella. Pietari-Viipuri-rautatien varrella sijaitsevan Terijoen pitkät hiekkarannat ja kaunis luonto olivat houkutelleet lomailijoita 50 kilometrin päästä Pietarista jo 1870-luvulta alkaen. Kylään oli rakennettu hulppeita huviloita ja hienoja puutarhoja. Suomen itsenäistyttyä rajat suljettiin ja Terijoki hiljeni, kunnes markkinointi käännettiin suomalaisille, ja kylästä tuli Suomen suosituin lomanviettopaikka. Terijoen merikylpylässä esiintyi aikakauden taiteilijoita ja "Pohjolan Riviera" houkutteli myös ulkomaalaisia lomailijoita.
Lentokoneita ja ilmalaivoja
Ilmojen herruudesta kamppaili pitkään kaksi teknologista ihmettä: ilmalaivat ja lentokoneet. 1930-luvulle tultaessa ilmalaivojen uskottiin vetävän pidemmän korren, sillä niillä pystyi lentämään pitkiä lentoja Atlantin yli, matkustusmukavuus oli lentokoneita parempi ja rahtikin siirtyi jouhevammin ilmalaivalla.
Vaikka ilmalaivat olivat periaatteessa turvallisia, ilmalaivoissa käytettiin paloherkkää vetykaasua. Ilmalaivojen kehittäminen pysähtyi kuin seinään, kun ilmalaiva Hindenburg tuhoutui laskeutumisonnettomuudessa Yhdysvalloissa vuonna 1937 kameroiden edessä.
Samaan aikaan lentokoneiden kehitys oli nopeutunut, ja uusia lentokonetyyppejä otettiin käyttöön. Edellisellä vuosikymmenellä perustettu suomalainen Aero Oy hankki käyttöönsä uusia lentokoneita, ja aloitti reittilennot Helsingistä useampaan kotimaan kaupunkiin ja Berliiniin.
Lue myös:
1920-luku - Suomen matkailun historia
1940-luku - Suomen matkailun historia
Pääkuva: Auringonottajia Pihlajasaaren uimarannalla. Kuvaaja Väinö Leino 1937. Helsingin kaupunginmuseo.